Ville 7 v 的个人资料Villen, Elsan & Hetan bl...照片日志列表更多 工具 帮助

日志


Ystävänpäivä

Punainen sydänTähtiPunainen sydän Hyvää Ystävänpäivää! Punainen sydänTähtiPunainen sydän
 
Yhteistyössä homma sujuu :-)   Lepohetki

Kiakkoo...

Ice Hockey, Ice hockey - totta toki !!
 
 
Villellä oli mennyt viikko jokseenkin jääkiekkopainotteinen:
 
* Torstaina ensin omat treenit, joissa Ville sai olla haluamassaan pestissä eli maalissa. Sitten poika pois kentältä 5 min ennen loppua, salamavauhtia varusteet veks ja haipakkata kohti Kuokkalan koulua, jossa oli jalkapallon taitotreenit. Sieltä jälleen tukka putkella kohti Hakametsää, jossa vaari jo odotti ja Ville pääsi katsomaan maaottelua Suomi-Tsekki.
 
* Perjantaina oli vuorossa jännä ilta: Lempäälän hallissa matsi LeKi - KooKoo, jossa toisella erätauolla Ville pääsi maalivahdiksi junioreiden rankkarikisaan Hymy Kisassa kolme joukkuekaveria, iältään 5-6 vuotta, ampuivat kukin kolme laukausta ja paras heistä voitti Radio 957:n lahjoittaman repullisen karkkia. Aivan yhdeksällä laukauksella ei kuitenkaan selvitty, sillä tilanne oli kutkuttava 1-1 kahden pojan kesken, kun kaikki laukaukset oli ammuttu. Niinpä pojat tempaisivat vielä ratkaisevat ylimääräiset laukaukset, joiden jälkeen voittajaksi suoriutui Eemeli. Ville oli oikein päässyt nettiinkin, hauskaan kuvakoosteeseen, jossa Villen kuva on 19. kuva ylhäältäpäin. Poikaa ei tuntunut suuri yleisö juuri hermostuttavan - taisi olla äippä jota enemmän jännitti siellä kaukalon laidalla Silmänisku Hyvin meni poikien osuus ja niin meni isompienkin "poikien", kun LeKi vei sarjakakkoselta pisteet lukemin 3-1.
 
* Lauantaina kävimme yllättäen taas jäähallissa, tällä kertaa todistamassa LeKin hienoa 4-0 voittoa Salamoista. Tämä olikin viimeinen runkosarjan peli kotihallissa, jota me pääsimme katsomaan, sillä seuraavat pelit pelataan silloin kun olemme talvilomareisussa Lapissa.
 
* Sunnuntaina oli sitten TOSI kyseessä, nimittäin LeKi G01-joukkueella kaksi peliä Nokialla, ja Ville siis veskarina sielläkin. Olimme edellisiltana reenanneet sählyvermeillä sisällä laukauksia ja torjuntoja, ja pääsinpä minäkin "tanssahtelemaan" molarin eteen tehden kyllä aika leveän maskin eli vastasin leveydelläni vähintään kahta pikkumiestä kentällä Leveä hymy Ekassa pelissä LeKi:n pojat kärsivät 0-2 -tappion, mutta toisesta pelistä Ylöjärven Ilvestä vastaan pojat taistelivat hienosti 1-0 -voiton!! Eli Ville pelasi hienosti nollapelin, niin kuin vähän aamusella "sovimmekin", mistä tietenkin osa kunniasta kuuluu puolustajillekin. Kyllä unohtui pari päästettyä maalia kun sai toisessa pelissä torjuttua hienosti kaikki vedot. Tästä on hyvä jatkaa - vaikkakin maalivahdin vermeet annetaan varmasti kiertoon seuraavalle innokkaalle kokelaalle Hymy
 
Hienoa että pojalla intoa ja jaksamista riittää, vaikkakin reenitahti kahden lajin osuessa samalle päivälle onkin kova. Mutta niin kauan mennään kun poika jaksaa ja haluaa. Onhan tämä sitten omista koiraharrastuksista pois ja varsinkin nyt talvikaudella pääsen tosi harvakseltaan kisaamaan, mutta nyt pelataan näillä mitä on. Onneksi on auttavainen tukiverkosto, joka mahdollistaa sen että pääsääntöisesti pääsen ainakin treenaamaan koirien kanssa, koska olen sitä mieltä että meillä kaikilla pitäisi olla joku oma juttu, jota on kiva tehdä ja josta saa puhtia arkeen.
 
Kiakkokuvia löytyypi täältä.
 
 
 

ÄLÄ KOSKAAN TUNNUSTA!!

Koiran naama Hymy Kun en ole saanut tammikuisten kisojen raporttia kirjoitettua (enkä paljon muutakaan mitä on mielessä ollut) niin kerrotaanpa nyt edes mitä jäynää Heta oli (pitkästä aikaa, se onkin ollut tosi kiltisti viimeiset pari kuukautta!) tällä viikolla yks päivä keksinyt:
 
Se oli avannut pukuhuoneen raollaan olevan oven (kuka käskee jättämään pyyhkeen oven päälle kuivumaan ja treenirepun siihen lattialle ihan tyrkylle!?) ja kanniskellut siellä olevasta treenirepusta yhtä sun toista keskelle olohuonetta; oli patukkaa, oli noutokapulaa, oli treeniliiviä josta oli jokaikinen tasku tarkasti imutettu viimeistä makupalan murenaa myöten puhtaaksi niin että taskunpohjat vain törröttivät liivistä ulkona Leveä hymy, oli päreiksi kaluttua tupperin kippoa, kosketusalustaa eli käytännössä lähes koko repun sisältö. Itse reppu napotti paikoillaan siellä minne sen olin jättänyt, joten Hetalla on ollutkin mielenkiintoinen jobi yksitellen kantaa nuo kamppeet paremmin näkösälle.
 
Noh, kun tulimme kotiin ja olin tapani mukaan pissattanut koirat, niin kävelin olohuoneeseen ja ihan normaalilla puheäänellä, joskin vähän painokkaammin, kysyin: "Kuka on mennyt levittelemään kaikki kamat ympäri kämppää." Kukaan ei tietenkään vastannut, enkä sitä odottanutkaan, mutta jos tuosta pikaisesti räpsäistystä kuvasta saa jotain tolkkua, niin eipä ollut epäselvyyksiä kuka oli tämän kaiken takana. Tässä taas todistui mulle noiden kahden koiran suuri ero; Heta oli heti nöyränä tunnustamassa "Mää se olin, älä oo vihanen, pliis!" kun taas Elsa ei koskaan ole noin tehnyt ja mielistellyt, se kun on paljon jääräpäisempi luonteeltaan. Eipä kyllä voinut meikäläinen muuta tehdä tuossa tilanteessa kuin nauraa Hymy 
 
 
Antakee armoo!